Unelma-ammattini oli opettaja,


mutta yrittäjyys on kiehtonut minua aina. Tiesin jo yläasteella, että joskus vielä olen yrittäjä. Se tapahtui ehkä nopeammin kuin kuvittelin, muutama vuosi sen jälkeen, kun olin ostamassa kivijalkaliikkeen ymmärtämättä yrittäjyydestä ja menestymisestä juuri  mitään.

Näin kivijalkaliikkeen myynti- ilmoituksen ollessani 18- vuotias, ja kiinnostuin.

Muutama tuttu yrittäjä myös laittoi minulle viestiä, että tässä olisi iso tilaisuus. Katselin uusia liiketiloja, ilmoituksia saapui minulle myös tekstiviesteillä.


Kävin myyvän yrittäjän juttusilla monia, monia kertoja, ja kartoitin tilannetta kunnolla. Se olisi ollut unelma. Ei sellaista montaa kertaa tulisi.

Vuorossa oli lainan ja starttirahan hakeminen. En koskaan päässyt yrityskaupoissa loppuun asti, ja nyt ajattelen, että onneksi.

Isot kuviot sisälsi valtavasti byrokratiaa, ja tarkat laskelmat kannattavuudesta. Selvisi, että olisi ollut taloudellisesti järkevämpää laittaa kokonaan uusi yritys. Muutama päivä päätöksen jälkeen minulle soitettiin, että tuletko töihin? Lupasin. Siitä matka vasta todella alkoi.

Yläasteella haaveilin opettajan ammatista


Olin silloin vielä todella ujo, ja siksi unelma opettajan työstä painui taka-alalle. Ajattelin, että se pysyisi siellä.

Päädyin työelämään ja seuraavat kuusi vuotta opiskelin ja tein töitä samalla.

Kilpailin omassa lajissani suomenmestaruus tasolla, ja sain valtavasti kokemusta. Luultavasti kaikki tämä kokemus olisi jäänyt saamatta, jos olisin ostanut tuon kivijalkaliikkeen.


Kilpailin vuosia, ja olin erilaisissa yrityksissä töissä. Olin pienissä kahdesta kymmenen henkilön yrityksissä, sekä valtakunnallisissa isoissa yrityksissä eri työtehtävissä. Sain valtavasti vastuuta, ja kiitollisena otin vastaan kaiken, mitä minulle annettiin.

Tuli isot ammattitaidon karsintakilpailut, ja voitin suurella piste erolla seuraavan. Matka alkoi kohti Euroopan- ja maailmanmestaruuskisoja. Kerkesin treenata melkein puolitoista vuotta, mukana oli myös mentaalipuolen valmentaja lajivalmennuksen ohella. Sitten tuli koko maailmanlaajuinen pandemia.

Kaikki se työ ja valmentautuminen tuntui valuvan hukkaan. koko maailma oli sekaisin. En tiennyt kunnolla mitä tekisin seuraavaksi.

Päätin perustaa oman yrityksen. Yrittäjyys vei mennessään. Aloin myös opiskella lisää liittyen talouteen ja yrittäjyyteen. Lähdin opiskelemaan liiketoiminnan ammattitutkintoa, myyntiä ja markkinointia, ja valmistuin jälleen uuteen ammattiin kaikkien kolmen edellisen ammatin lisäksi. 

Päädyin mutkien kautta opiskelemaan psyykkiseksi valmentajaksi, vaikka en koskaan osannut kuvitella reittiä tähän pisteeseen.


Päätin yhdistää liiketoiminnan ja psyykkisen valmennuksen, sekä laajan kokemuksen menestyksekkäistä toimintatavoista. Pitkä kokemus kilpailemisesta, yrittäjyys, opinnot ja laaja työkokemus eri aloilta tukivat toisiaan.

Ja nyt olen itseasiassa hyvin lähellä tuota opettajan ammattia, josta nuorena haaveilin.

Nyt vuosia myöhemmin valmennan asiakkaitani psyykkisen valmennuksen näkökulmasta.

Luomme sellaista elämää, mihin meillä on intohimo. Nautimme työstämme, ja menestymme itsetuntemuksella ja hyvinvoinnilla.

Myöskin liiketoiminnan ja yritystoiminnan kehittäminen on intohimoni. Haluan, että jokainen pienyrittäjä löytää omat tavat toimia löytäen itselle sopivimmat tavat. Kukaan meistä ei halua tehdä työtä 24/7.



Tarvitsemme myös aikaa levolle ja palautumiselle.


Sinulla on lupa myös rentoutua ja nauttia elämästä kaiken tekemisen keskellä.